MITÄ TEEMME NYT?

Hätään joutuneiden perheiden tukeminen jatkuu sekä Suomessa että ulkomailla ja tarve tuntuu jatkuvasti kasvavan. Yhdistys antaa kuukausittain aineellista ja taluodellista tukea Viron Pärnussa sijaitsevalle Ärkamine-nimiselle suoja- ja palvelukodille. Ärkamine ja sen vetäjä, Raisa Murumets tuovat lievitystä useille sadoille henkilöille Pärnun seudulla. Noin 80 henkilöa saa päivittäin lämpimän aterian, perheväkivallan kohteeksi joutuneet naiset ja lapset voivat sada tilapäisen suojapaikan, sosiaalineuvontaa, tilapäistä lastenhoitoa yms. Henkilökunta (joka tekee vapaaehtoista työtä ilman palkkaa) yrittää aktiivisesti saada nuoret pois kaduilta järjestämälle heille erilaisia aktiviteetteja ja saada heidät kiinnostumaan humanitaarisesta työstä ja kulttuuritoiminnasta. On myös mainittava, että Ärkamine ei saa minkäänlaista tukea valtion tai kunnan taholta.

"Tulevaisuutta Romanian romaneille"-projekti jatkuu. Voimme ilolla todeta, että kaikista vastoinkäynneistä huolimatta (useimmat byrokratiasta johtuvia) työ on kantanut hedelmää. Avainsana on apua itseavulle. Cipau-nimisen kylän romanileiri on nykyään suurelta osin omavarainen ja samaa koskee Haranglab-kylän leiriä. Yhdistyksen tytäryhdistys Cheerlight Asociata on saanut vuokrata 15 ha maata, joka on saatettu viljelykuntoon. Joka vuosi kerätään satoja kymmeniä tonneja perunaa, maissia, sokerijuurikkaita ja puutarhatuotteita. Ihmiset ovat saaneet takaisin ylpeytensä ja ihmisarvonsa kun he näkevät, että he pystyvät selviytymään omin voimin. Valitettavasti apatia piilee hyvin syvällä seurauksena siitä, että useat sukupolvet ovat joutuneet elämään työttöminä. Tämä on myös johtanut siihen, että kaikki ammattitaito on menetetty ja näin ollen joudutaan aloittamaan tyhjästä.

Kaikkein tärkein työ Romaniassa on kuitenkin koulujen käynnistäminen. Lukutaidottomuus romanien keskuudessa on edelleen yli 80%. Tämä johtaa myös sosiaalisiin epäkohtiin kun ei tunneta omia oikeuksia, varsinkin naisten keskuudessa. Perheväkivalta kuuluu pikemmin sääntöihin kuin poikkeuksiin. Toinen karmea seikka on se, että tytöt alkavat synnyttää lapsia heti tultuaan sukukypsiksi, usein jo 10-11 vuoden iässä. Täytettyään 25 he ovat yleensä synnyttäneet 10-12 lasta ja elävät harvoin niin pitkään, että ehtisivät täyttää 30. Yhdistyksemme panostaa nykyään perheneuvontaan kaikkialla, missä toimimme.

Romanian yhdistyksemme paikallinen ohjaaja , Mauri Ojala on tehnyt fantastisen hienon työn. Kaikki on ollut yhtä tasapainoilua kilpailevien poliitikkojen, poliisin, kuntien ja valtion päättäjien välillä. Sitkeytensä, auktoriteettinsa ja diplomaattisuutensa ansiosta hän on pystynyt toteuttamaan sellaisia asioita, joita kukaan ei uskonut mahdolliseksi työmme alkaessa vuonna 2000.

Asuntojen rakentamista on jatkettava. Tuhannet ihmiset asuvat maakuopissa, tierummuissa, siltojen alla, muovista, pahvista, peltipaloista ja muusta löytöromusta tehdyissä majoissa. Hieman paremmin toimeen tulevat asuvat pienissä, taloa muistuttavissa savi-, heinä- tai maissikeppimajoissa. Koulunkäynti ei ole hauskaa jos ei ole pesumahdollisuuksia. Majoissa, joissa asutaan ei ole lattiaa eikä ikkunoita, usein ei myöskään ovia. Jokaisessa "talossa" asuu yleensä ainakin kaksi perhettä, n. 12-16 henkilöä n. 10 neliömetrin tilassa! Pakkanen saattaa näillä alueilla joskus laskea aina miinus 25:een astetta C. Joka talvi monet paleltuvat kuoliaaksi. Romanileireissä rotat ovat suuri ongelma. Kun majoissa on pelkkä maalattia, rotat kaivautuvat yöllä sisään ja käyvät useimmiten sikeästi nukkuvien lasten kimppuun. Monelta lapselta rotat ovat syöneet korvat ja varpaat ennen kuin lapsi on herännyt. Kylmät ja kosteat hökkelit muodastavat erinomaisen maaperän kaikenlaisille basilleille ja bakteereille. TBC, HIV (ja AIDS), spitaali ja hepatiitti ovat hyvin yleisiä tauteja. Romanien keski-ikä on hieman yli 40; tämä kertoo jotain heidän elinoloistaan.

Uudet projektit

Uusia leirejä, joissa vuonna 2008 tulemme jatkamaan työtämme ovat Almasu ja Pata Rat, jotka sijaitsevat Cluj Napoca-alueen ympäristössä. Pienempi niistä on Almasu, jossa asuu n. 40 perhettä, kun taas Pata Rat'issa arviolta 400 perhettä. Varsinkin Pata Rat'issa olot ovat erittäin inhottavat. Parhaillaan on käynnissä kaivojen ja käymälöiden käyttöönotto, seuraava vaihe on koulu jne. jne. Työ tehdään yhdessä paikallisen naisyhdistyksen Emanciparea Pentry Femeilor Romi'n kanssa; sen päämääränä on naisten sorretun aseman parantaminen.

Vuoden 2004 lopussa, kuten kaikki tiedämme, Bengali-lahtea ympäröiviä maita kohtasi voimakas luonnonkatastrofi, jonka seurauksia emme vielä pysty edes aavistamaan. Neljännesmiljoona ihmistä on menehtynyt ja miljoonat menettäneet sekä kotinsa että elantonsa. Eräs pahimmin kärsineistä alueista on Sumatran pohjoisosa. Allekirjoittaneen pojan, John Augustsonin vaimo Mami Sulasmi-Augustson on lähtöisin tältä alueelta. Perhe asuu Indonesiassa.

Toiminta terveiden tapojen edistämiseksi ja myös terveydenhoidon parissa jatkuu. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Kiireellisten tapausten vaatimaa luontaistuotehoitoa ja homeopatiaa tulemme tulevina vuosina jatkamaan, samoin vaikeiden tapausten ohjaamista spesialistihoitoon.

Toimintamme Indonesian maanjäristysalueilla tulee jatkumaan. Usein toistuvat tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset ja tsunamikatastrofit vaativat jatkuvaa valmiutta ja verrattain suurta ensiaputarvikkeiden perusvarastoa, sekä rahaa ambulanssin polttoainetta ja vakuutuksia varten.

Valitettavasti avuntarve täällä kotosuomessa kasvaa. Nykyajan suorituspaineet, stressi ja epävarma tulevaisuus ajavat useat ihmiset uupumukseen, masennukseen ja taluodelliseen ahdinkoon. Yritämme jatkossakin, mahdollisuuksiemme mukaan auttaa kaikkia niitä, jotka ottavat meihin yhteyttä.

Rakkaudella ja kiitollisuudella
Karl Augustson